KANTELE IV (gt ks. Mysidinmusiikki XV 36: Tamb-Timb-Tempo-Trommel) Suomi: Truba (Ukraina: Puusta yms, Tehty Trumpetti) gt Ks. - Inkerinmaalla kytetty (karjasoitto-) trumpetti lt trubaduuri 1100-1200-l. Ranskalainen minnelaulaja (dunkler Ursprung) lt frz. Trobar, um Trover zu finden, um frz zu finden. Trouvere mittelalterlicher Dichter Eesti: truba amp torupill (skkipilli) YSS: 1203 lp. Emer (e) hamara (Lehtiranta 1989 LPR 297): gt eest. Haamer vasara gt suom Kirveen kamara gt S. Hammer. E. hammer gt Somoi (saam. Paikannimi) gt Somonen gt Morkkuna LpK summ nuotti, svel, nenvri (Sv: summ) lpKld ummerj (ummery) Kuolan shamaanirumpu (K. Korkina - Kuola) gt Rykov kirjoitti yhteyksist sumereihin um (ven.) Hlin, meteli Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi MdE turva huuli turba torvi, putki (Horn, Rohr, Trumpete, Blashorn) Unkari: szjdoromb Maultrommel AO Visnen: Mansien kyttm nimitys munniharpusta (Maultrommel) auf: tumran tlilub (Visnen1937, 367) gt trub gt tumr - metateesi gt drum tumran (tmran) gubnj (huuli-) m. Instrument iz ksti (luusta) gt tumranlaty soitta t: a (v. Bolttj heiluttaa, ravistaa sekoittaa) Ostj. Tumra - tomra - tuttrma - tamr - tomr poronluusta tehty huulisoitin Vj. Tomr - tomr Trj. Tomra (pl. Tomrt) gt Russ. Domra-drum gt Kaz Tomr, o tamra, tamra Vj.-DN tuttrma Peuran luusta tehty pitkulainen paperinohut lastu, johon auf pitkinpin leikattu trr. Laulaja pit lastua suunsa edess nyhten rihmoista (so rihmasta). Gt Kr. Tuttrma, - rma ernl. Soitinkapin ei kytss eik en nhty tamrt kynsi, raapia (kynsin) vedell kokoon tuman (ua) avain tomt soida (suuri kirkonkello) gt tumtta lukea (gt F. tmmt) A. Kanniston (1925) obin-ugrilais-tataarilainen sanasto nytt seuraavalta: Ob. ugr. Tomr (balalaikka) KM tustomr (puinen pikkuhuilu lt tus suu) gt LO tumran luinen soitin ostj. Tomra (id.) O tamra puhallinsoitin lt tat. Dumbra kitara - t Balalaikkalaji, kolmikielinen Zither gt tuw. Tumra, tmra nelikielinen sitra gt osm Tumbur kolmikielinen mandoliini kom. Radl. Tombur Pauke gt osm. Radl. Tambur (a), tumbura kitaralaji gt ayz tamburasy munniharppu krm. Radl. Dambura kitara, balalaikka ob. ugr. Tomrti balalaikansoittaja osm Tambury kitaransoittaja dombray dombransoittaja (banduristj) (s.200) gt somra (lasten) imusarvi (tutti). (244) gt torpiu (Kr.) Toropiu kurki (t. Joutsen - 7-kielinen soitin) torepiu (DN) - ostjakk 9-kielinen kannel Kurki torsbi id (Aa kyts) lt sapal ja (kaula, niska) Venj: dmr dombra (3-4-kielinen soitin - 4-kiel. Ukraina) lt 2-kielinen dombra lt Mongolei Puola: dobosz rummunlyj Serbo-Kroatia: dobo drum Trommel gt dab Amp dob truba trompete gt utroba Eingeweide (sisukset sydn) Tekki: trouba (kyr) torvi putki uuni troubit soittaa torvea, toitottaa gt trubka trumpetti torvi (trubice), putki gt trubaduuri Bulgarien: trb putki, torvi utrba kohtult v. Trub torvi Saksa: Mandoline lt Mandel (-form) 1619: Mandrichen, Bandurichen (r lt mlat. Pandura, Beina. Tuch amp OFrz tabour gt E. tabor kleine Trommel gt Pfeife und Tabor Pilli ja Rumpu Pers gt Arabisch: Tambr Laute GT Tampon Kaksipinen Rumpupalikka Tamp Tytt, Sulloa, Tukkia Gt Tamper 1) Sulloin, Juntta, 2) Peukaloida, Sotkea, Vrent Temperament Sekoittaa (Savea), laimentaa temperoida zahme kesy lt Germ. Tamaz gt Germ. Zahm gt Niederländisch tam lt IE: dom - gt Lat. Domle zahm, unterwerfen Pauken lt It. Timpano kettledrum lt L. tympanum drum, E. timbre kleiner Glockenton gt timbales Irl: timpan timpanum-drum lt Gr. Tmpanon timbrel, kettledr. Lt tptein hitgt sym-ballo heitt yhteen gt symboli troubadour wer feststellt Songs lt Fr troar gt trouver komponieren, erfinden vulg. Lat. Tropre lt Lat. Tropus figur der rede lt Gr. Trpos drehen gt IE drbh-rasen (turve) Sp. Turba Keim. Turbulenz Esp. Trabajo ty Ranska: dombra kasahi rahvapill lt Russ. Dombra dumbrak usbekkil Luuttu Esp. Timbre soittokello Hafen: tampa kansi gt Tempo s gt tomar ottaa gt tom vrisvy Lat. Cymba vene, verfolgt cymbium veneenmuotoinen juoma-astia cymbalum (-i) cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo - kytettiin Kybelen ja Bakchoon palvonnassa gt symbios si: bilo zischen, pfeifen sibilus das Zischen zischend bekam Swigln die flte blasen, pfeifen cymr. Pib Pfeife mir Fetan Fistel Cymr. Chwythu flare, anhelare chwib Pfeife ech. Sipati zischen heiser werden symbola raha-apu kermraha yhteen sytvn lt sym schüssel soabajan ropo (14.12.96) T: timsal symboli tin henki tinnire kilist tinnitus kilin mbret. Staffn. Bret Stan Mund kymr Steppender Gaumen Rumänien: Tambal (Timbal) Hackbrett, Zymbal Tambur Trommel Timbru Stimme, Klang Timbru (Brief-) Marke timbra frankieren timp 1) Zeit musse (joutoaika) 2) Taktpauke Pauke (mus.) Timpenie Dummheit Bldsinn toba Trommel Presskopf, Schwartenmagen Karo (korttip. Ruutu) trimbita Trompete (trompeta) gt Schlagzeug (n) Kreikka: kmbalon Becken gt Zymbeln sambyke. Holmos (doppeleifrmiger Ansatz) Dionysoskult (Bacchuskult): cymbala Becken, Handpauken gt tympana Rahmentrommeln Nebukadnesar (Gr-Yew): sabbek, abbek Gr. Sambke monikielinen kielisoitin, harppu smponjh kr. Symphna skkipilli Turkki: damar suoni Tatar: Tombra (Tombro) Balalaika lt kas. Dumbra art Guitarre, gt tuw. Tumra, tmra vierseitige Zither, T-etym: jak. Tmi, tmnji maltspuu mski, mahla finn. Tym kasviliima mt. Tmrk Trommel, Hts.-IM. Tmr def (-rumpu), gt AH. Dmr. Altosm Dumru id Gt er Tmr, tmr, tmbr, tmbr rumpu osm Tmbk soitin (lasten) rumpu, ag Dumbak Trommel, Pauke gt osm Dmbk Ag Dmblk Becken (soitinlautanen) tanbura saz - turkkilainen kielisoitin bei. Tr Schamanentrommel gt kmd. Tr. Soj Dgr. Jak Tr, dgr zmar, um abzuschneiden (Reben), um auf Akkorden zu hauen, zu spielen, singen zomr Lied (von Lob oder Triumph), Hymne Mizmr Song (sestyksellinen), Psalm mchmr (mchmr) ein Jäger net Zemer Song - nur meodious (Klee ) Zemer musikinstrument gt kle (y) zemer, klezmer musiker gt klezmer - musiikki gt Klezmer lt hepr. Kli zemer lauluinstrumentti es-Euroopan jiddishinkiel. Juutalaisten perinteinen instrumentaalimusiikki. Santr dulcimer Slowenien: schenterija Zymbal gt sintr, santr psalter (y), dulcimer (Saiteninstrument) lt OF. Doucemel lt Lat. Dulce melos süße Melodie Fr. Sentir zu riechen Fr sente Pfad, track gt Esp. Santeria tanbr Zither gt Arabisch Zamr Oboe gt Algerien-Tunis zamr, z. B. Zummar Doppelklarinette tar Tambour (rahmen) gt tambourine tmbri: n (soitin) tabl tabo (u) r teib tunbu: r tanabir ein langhalsiges Saiteninstrument (Mandol.) Trommel-Tunnel Langhalslaute (Alexis Chottin: Arabische Musik 1980) turumbt ( Western) Trommel turumbta Bass Drum turumbatgi Schlagzeuger tabil (t) tbu: le daffdfu: f drum durbakke (darabouka) muzammir psalm (od) ist (s) mazmur (mazmir) psalm (s) zamma: ra (zamu: r) Pfeife (musikalisch) zummrazamamr fife (kime huilu, pilli) gt zammra (zamr, urgul) Pfeife (musikalisch) mizma: rmazamir oboegt abba: be (ubba: be) id. Gt zamurzawamir car horn (auton nitorvi) lt muzwaj Blasinstrument mit einer doppelten Pfeife Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi gt Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja s.1139: Samaria mrn vartiopaikka m - piilossa-oleva-silm-syd Persien: Tabus-Trommel gt Tamburin Von tabour (Tanbu: r) arabialainen luuttu (Persien, Syyrien 500-l. Turkki) tombak (Tunbu: k) - persialainen pikarirumpu irakil. Tabla gt tabl sha: mi - kalotin muotoinen kuparirumpu tabl drum gt Intial. Tabla (S.-kr.-) Romaani: Ambori Hymen, Membran sumburi (ci) Klitoris gt Sampo (h) amb Krone Plaki, - nahka hamadini box auf dem Ohr sumba Grube (kuoppa), sumb, sumbura kernel sydn, siemen 7A ) GAD-GUD-GAJ-KAJ gt ks. Gusli sek 1B gudok amp Jumala III - sanue ks. Md kajga kannel amp gajgems soida, kaikua gt S. Geige lpe gajgedh nen kauas kantava s lpR kaigetet kaikua, soida lpN skaiget synnytt kauas kantava ni kutea, kutoa, kutia laichen Tinte kuttassa kutea ly kudoda, kudu id. Ve kudoda, kutt kutea (pr. Kudib) li kudd, kud kutu gt Latv. Kude kutupaikka kudeties kutea lpLu ktt (Kld T), N bekam (In Ko) kutea, goo kutu syrj. Kulmini kutea, vog. Kulm, ulm kalan kutupaikka (joessa) syrj Kojavny loiskia valaa mari koj rasva, ihra, tali, silava (Ostj koj-, uj-, oj - kutea, (IP) kojm, ojm kalan kutupaikka holl. Kuit Fischrogen sterben Wade lit. koja jalka gt kojamo-Gott lpN Ziege Syrj kulmini kutea wog kulm kalan kutupaikka gt ostjI koj-. E uj-. P oj - kutea Ich kojm kalan kutupaikka lpK: kuvdd (kyy-) krme (gt govvadas - rumpu) lpKuola S. Go: dda. K2. Godt Kutu Komi: gadj rakko (S. Blase) kns kupla kalvo gt gott gt gad (gaid) Blase, Harnblase (rakko) Schwiele W. gad lt kad takapuoli, lanteet Russ. Gadju: ka kyy gala 1) viiva, juova piirre 2) (Y) mng, partii (er) gt leikki (igra), olla piilosta govk Echo, widerhall (kaiku) gudek Harmonika (gudk v. Garmnj, garmka) lt gudeka spielen gt si-gudk jouhikko (i hius hevosen harja) fi . Sie, harjas Mari: gudk pilli, vihellin, torvi gudkym pu antaa nimerkki MordvaE: gaj sointuisa helesti, kaikuvasti gt ks. Kajga kannel Lettland: skana heli, hl gt kaiku (a) kajahtaa s. Geige viulu est. Kajakas lokki gajgems (kajgems) kajgms hölle lauten, klingen est. Klisema, kumisema, kmama gt gajems schallen (kaikua) gt Fi. Kaiku (a). Kajahtaa gt saks Geige viulu gt gadulka - viulu gt engl. Guide opas gt Estn. Vaigne, vikne pieni gt vaikenee gt Vinminen gt viulu soi haikeasti (est. Haige sairas) gala Gans (hanhi) gt Soidinmusiikki VI: 5 kajga kannel lt gajgems klisema gt kajsegems kajama klama, kaikuma kajams hineinablegen (asettaa) ausgiessen zaubern, behexen (noitua ) Kajama kajamo weberschiffchen sukkula gt kajamo surnukas gt kojamo (lohi) Unkari: gaida it-, kaakkois-Euroopan skkipilli gadulka bulgarial. Jousisoitin heed viulu hegeds, hegeds viulunsoittaja, viuluniekka Latv: skana heli, hl Liettua: gaids Hahn gdti singen, (peale) mngima giesm laul gt gaid (laulu) viis, meloodia (mus.) Nuotti Venj: gad konna, ilki gadju: ka Kyy gt E. Gott Jumala gt gditj sontia sotata E. gut 1) suoli, 2) kanal, durchgang gt gdnyj kelvollinen, kyp jad myrkky gadostj 1) raato gadatj ennustaa, povata gadalka noita, ennustaja gt gadulka-guide gudtj humista soida gudovnj kumina Gudtj kumista puhaltaa, vihelt gt gudu igratj na strunnom instrumente lt gremetj gt grom - gudtj soittaa gudok - viulua rimputtaa gt gudk gudtj tehtaanpilli puhaltaa gudjb gudok - viululla soittaminen gudjtsj muusikko gudk (j) 1) (tehtaan) pilli, torvi vihellys, trhdys 2 ) Kolmikielinen viulu gudok venl. valkovenl. Jousisoitin Tshekki: hudba 1) musiikki 2) orkesteri gt hudebni musiikki - hudebnk muusikko zhudebnit svelt musiikki jhkn Slowakisch: hudba Musik hudobnik Musikant Bulgarien: gadulka (gudulka, gusle) bulg. Jousisoitin (Prynnm. Gusli) Bulg. Gr. T. Gjda Sackpfeife (skkipilli) Kirgisches Chordophon kijak tsiglka viulu tsigulr viulisti gt Bulg: gudulka gott kihlaus gt godenik sulhanen gt ks. E. gott Gott okjvam surra, valittaa, vaikeroida kawal huilu, Hirtenflte gt Pakistan: kawwal Kroatia: gud Geigenspieler, Geiger gudalo Geigenbogen Gott Jahres-, Festtag Jahresring (Puussa) godina Jahr lt Russ. Serbo-Kroatia: Gadje Dudelsack Gajda Dudelsackpfeifer gt Gadulka Gudeti Geigen GT Guda Geiger Gt Gudaki Streich - (Jousi-) Gudalo (Violine) Bogen, Bogen Ruotsi: Kt (Ktare) Kiimainen Gt F. Kutu Holl: Kuit 1) Wade, 2) Fischlaich (mti, kutu) ahd. Quiti vulva ahd Quoden der Schritt Saksa: Geige viulu gt F. kaiku gt ks. Soidinmusiikki VIII: XIampXIII Kter Bauernhund mkkilinen Wgerm. Kautarja Klffer (haukuskelija) lt mnd. Kten schwatzen (lrptell) gt ags. Cyta Rohrdommel kaulushaikara, E. kite Weihe (haarahaukka) saalistaja huijata, nostaa korkealle, liit isl. Kyta zanken luft Guth Stimme Lit. Gaudi heule, gudas Klage aslav Govoriti lrmen, Russ. Gtor Rede, Serbo-Kroatia: kukati wehklagen, lamentieren Gr. (F) os Klage, ai. Gavat tnt lt idg. Gou schreien - muin Kreikkalaisten kielisoitin gt Gitarre lt Lat. Cithara Zupfgeige (nppilyviulu) Unk. Citera sitra Engl. Ziege vuohi gt Kantele II: 3A) GUSLI Darm 1) suoli lt IE gh (e) u-pour (zu Schlauch) gt E. Gießerei, Trichter, Fusion gt E. Dachrinne vesikouru AS. Guttas (pl.) Lt gotan zu gießen, 2) Kanal, Durchgang Gr. Khms animalplant saft gt E. chyme yew jukapuu so. Marjakuusi lt OE w jukapuinen jousi Spanien: gaita flageroelet, hurdy-gurdy ghayta pohjoisafrikkal. Oboe Gt Gaita (Gallega) Dudelsack, Hornpipe (esk. Skkipilli baski gaita id.) Kaula ich gusto (lt gustar) Es. Giusto d - oikein tasaisesti, tarkasti Lat. Guttur kita (kurkku, kurkunsuu, nielu) gt E. gut 1) suoli, 2) perata, puhdistaa lt AS gotan zu gießen (valaa) Gr. Koit vuode koitos, (gt keimai) maata-pano Kirgisches Chordophon: Kijak Arabien: qaid Ketju, Kahleet, raudat lt qaidni Palestina: udfaradfir Fingernagel lt dwd laute, Harfe (cithern, harppu) gitra qadme id. Indo-Ir: gth lt ga singen 7B) GUR - HUR (gt ks. Mys Soininmusiikki VI: 5 kyl-kieli) F. kurki Kranich est. Kurg lpN guorg. MdE kargo M kargei tung Karav Sumer Kurgi Akkad Kurk Aram Kurkj ven Kurlkanjo kurjen huuto kurlkatj huutaa kurjen tavoin gt slovak. Krk Hals Tsek. Krk kurkku, kaula gt Ostj. Kurk oder (kotka) gt F. kirkua est. Kirata lpK kirvata kirota Arabisch. Kirk (kurk) kran pl. Kark kurk-y storch (kattohaikara) Est. Karata hypt hykt kimppuun (vulg.) Koinata, naida kara looma (hrja) suguti jne. Auf viel sana, joka veisi meidt kauas muihin ajatuksiin - nimittin sana karata, joka karga - muodoissaan merkitsee itmerensuom. Kieliss tanssimista ja liittyy siten iloitteluihin. Unkari: kerget ajaa takaa (vrt. Itm. sm. karga tanssia, karata jne.) Karelda hypiskell, hyppi gt F. karata kargama hppama pgenema sugutama lyyd. Kargaita karkeloida ringi joosta, ssta, tormata liivi karg hpata, karata, kiirustada vadja kargata pgeneda (F. karata) vepsa kargeita tantsida karga tanssia aun. karj. Karrata joosta, hpata, hullata kaduma minna issuri karada pgeneda, hpata mngida, tantsida mari kura jooksma krzam (kuram) juosta pyri, kieri Komi: gor 1) ni (v. Zvyk) 2) kiuas gora kova, neks gt gorzm huuto v. Krik gt gor kurkku (kaula) (v. Gorlo) gt gors ontelo, kolo v. Grmko lt grom ukkonen jylin kurka tykHenne kureg Huhn lt Russ. (Kra, kritsa kana) gt F. kurki Udm: kuregpuz kananmuna kureg Henne kyr 1) uros 2) rantajyrknne Mari: krzam (kuram) laufen (juosta) rollen (pyri, kieri) Veps. Karga tanssia gt F. karata gt E. natürlich kurssi kr (ksle) gusli (kanteleen tapainen soitin) Udmurtien: gur 1) melodie, melodie gt kton gur tanssilaulu sjuan gur hlaulu 2) gur uuni (ofen) gyr huhmar gt kurekton suru moU kr . Burj Ur geige kalm loswerden. Gt kuara ni (Stimme) gt Liettua: garsas heli, hl, kla Slowak: hurhaj Geschrei Mansit: kr (kr, kur) Ofen gt Mari: krzam (kuram laufen (juosta) Komi: kyr 1) uros 2) rantajyrknne uon (utem ) Sanominen (sprichwort), puhe sanotaan Unkari: garat kita glya haikara kan koiras, uros hr viulunpianon kieli (Saite) Mansi: kr (kr, kur, kr T kwr) kemenceOfen lt zrj. MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm. Sjuan gur) Aulis J. Joki: Die Lehnwrter des Sajansamojedischen. SUST 103, Hki 1952: moU kr, burj. Ur geige kalm loswerden. Gt kuara ni (Stimme) Liettua: garsas heli, hl, kla (ni laulu) kuulsus garsas sound gt garsus (garsus) kuuluisa kovaninen vrt. Latv Gar 1) vaim l gt Palästina: arasrs Glocke gar il-bb Tür Glocke gt call-glas (r Russ: kra, kritsa kana kurnok kananpoika kur in, kiihko isottelu kurlkatj huutaa kurjen tavoin kurlkanje kurjenhuuto Serbo-Kroatia - Romaani: kor Hals ( Niska): korem interne organs gt korako dudumoro kehle (kurkku) korai phabajphuardi Engl: chord jnne (Mathe) amp cord kieli (gut, string) lt Gr. Oder Gälisch: gharma schreien Lat: gyrus piiri, ympyr, kierre (juoksupiiri) F. kurki Lat. Grus gt cornix Krhe ab (abhasia) kur Hahn gt F. kurki Rumänien: goarna Trompete gt Horn Kreikka: oder (khord, khord) suoli soittimenkieli pl. Oldes suolet Turkki: cyra türkkil pieni saz Koibal: kuryu 1) Stimme (Golos) 2) zu weinen (krik) T-: ag. Kr Stachel, Dorn ag. Gr eine Art GitarreHarfe mo. Quur kielisoitin (gt ung. Hr Saite) Mo. gt tung. Xr gusli gt T: aman hur mongolisch. Munniharppu gt Mongolei: Morin - chur kielisoitin gt F. kurki Koibal: Kuryu 1) Stimme (Golos) 2) zu weinen (krik) Heprea: Garongronot Hals (Kurkku) Gargeret Windpipe Hals arabisch: garid (a) zu singen, twitter, warble (Vulkan) garad, tagrd singen, song garid singen (v) (laulaa - linnuista) tair grid songster (laululintu) F. pist stechen, stecken ostj. 744 pst, psti terv 745 pistti pist kuoliaaksi Impilahti: piali luodikko, pyssy Viro: vile, vilespill huilu (pajupilli) gt vilistama soittaa huilua gt vihelt Geige, pfeife lpKuola: piessj soittotuohi (Kld. saame) F. pilli (Pipa) Mongol. Bila gt ks Kantele III, 7C gt (PK 7.4.95 - irtolappuja): - Pajupilli oli Vinmisen soitin Sill hn lumosi elimet ja linnut. Komi-syrj: pis 1) pajupilli Weidenpfeife lt ven. Piskatj pfeifen, piepen, 2) ganz still lt pikavni, pitini, pitalni lcherig werden W. pek, poki Eiterbeule (mrkrakkula) pitiavni impfen (gegen Pocken) gt Pisto Pilli, huilu (puhallinsoitin) gt Violine-Fjol Unkari: foly (ik ) Virrata, juosta, valua, vuotaa tapahtua, olla kynniss gt foly joki oleva, juokseva jatkuva E. fallen putous (Paratiisin joet) fj soittaa puhaltaa, tuulla gt krtl soittaa torvea gt F. puhaltaa harangoz, jtszik - zenel - muzsikal - penget - Hz Puola: fujarka pajupilli, paimenpilli furulja, bojtar paimenhuilu gt svirel S-Kroatia: frula flöte (svirala) fiukati pfeifen fukati id. Fuvola huilu, flageoletti Flöte Ven. Fleta GR. Flaouto Swah Filimbl gt fvs zenekar torvisoittokunta gt E. S. Laute luuttu Viola-Violine flokorva (Ohr) T. kulak gt Unk. Flabval earring 2) kahva, kdensija gt flemle satakieli gt F. kuulla golos Russ. Piskatj (pisknutj) piipitt, vinkua ptkatj ahtaa tyteen pistlj kultaraha, Pistole mnt pisljka kirjelappu pskljka. Pitlka, potlka sorapilli ptikj, pitk vietepilli gt pitlj (vanh.) Ampuma-, tuliase kivri, tykki gt E. pistil emi pistoltj pistolen Blg. Pistalt gt Nem Pistle angl. Pistole Muin ven Pitala lt pitalj svirelj paimenpilli, pajupilli lt piskj piipitys, vikin lt pskatj piipitt, vinkua pistj kirjoittaa, kuvailla) pital - huilu gt pischal Hirten Rohr Es. Pistoletto lt Lat. Fistel Putki gt Saksa: pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt E. pfeife gt Germ. Khwis-zischender Klang Sw. Vissla Dan. Heftig zittern gt viztj vikist, vinkua vizg vingunta, vikin Puola: flecista huilunsoittaja lt flet huilu fujarka pajupilli, paimenpilli Tekki: pisatel kirjoittaja lt dopis kirje gt pst (pie, psal) kirjoittaa gt zpis merkint pchat (slowak. Picha) pist, pistell lvist Pital (a) ddka (pilli bolg. Pitjlka (v. Svirlj) Tech. Ptala lt yl. slaav. Duda gt Lat. Fistel putki gt E. pistil emiE Pistole Germ. Pistole lt Tech. Gt Germ. Khwis-Zischen Sound Sw (Vgl. IX. 23) gt vrt E. gun ase canal putki kann kannu E: Kolben koneen mnt S-Kr: vila Fee, Nymphenliebhaber, Paramour (Fem.) Gt Vile Nirauta (Gabelkopf) vilast gabelfrmig, - artig Unkari: fuvola huilu, flageoletti fvs zenekar torvisoittokunta fl 1) korva, 2) kahva, kdensija zviduk pfeife lt zvidati pfeifen Norja: fele, - Ein viulu Saksa: Fiedel viulu (gt Geige) Fidelitat iloisuus, vilpittmyys gt ahd fidula. Mhd videl (e). Mnd, mnl vedel (e) nnl ve (d) el, gt ags fiele. E. Geige Anord-datei Schwed Fela Norw. Fele lt lat. Vitulari frolocken volkslat Vitula Saiteninstrumet Fistel Fistel, Aukoma Soit. Falsetti, piipittv, kime (kurkku) ni gt Fistelsnger falsettilaulaja gt fisteln, fistulieren laulaa kimesti l. Vrin pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt pistole Engl: Geige viulu gt E. viol (Violine) viulu Prov, viula lt lat. Fides (laute) string gt Weekley: E-etym. Die drei Instrumente der frühen Mintrels stellen die drei europäischen Sprachgruppen dar, nämlich L. (Geige), Teut. (Harfe), Celt. (Rote) Fistel lt Rohr Rohrpfeife, Flöte aik. Fistel mir Fetan Fistel Flotte zu schwimmen, Drift (liit ohi) OE flotan lt L. fluere flow gt Lit. Plaukti schwimmer, segel, schwimmen gt S. fliegen Gr. Plo Segel, Schwimmer, Skr Plastik, Schwimmen gt E. Fliege, Flut lt IE Fülle (ing), float (ing) (schnell) E. Flut fließend, Fluss, Meer, Flut Germ. Flut Goth Fldus Germ Fleutan gt S. fliessen zu fließen flout (ME flouten), um die Flöte zu spielen lt Lat. Aufflackern zu blasen E. Flut fließend, Fluss, Meer, Überschwemmung Germ. Flut Goth Fldus gt flow flajol kleine flutewhistle E. aufblasen tytt kaasulla lt E. flatus suolikaasu gt inflaatio pistil emi (pestel) weibliches Organ einer Blume frz. Ich würde. Russ. Pseno Hirse gt E. Stößel (huhmareen) survin Pistole (et) lt Es. Pistoletto lt pistolischen Dolch Frz. Ficelle string gt E. pistol-wheel lt Alte französische pestel lt Mod. L. Pistillum ein Pistil, Pistill (Survin) Pole Buchstabe lt O. E. Pistole lt Epistol lt L. Epistola Pistole kleine Handfeuerwaffe, lt M. Fr. Pistole (unsicherer Ursprung) Ger. Pistole, lt Tschechische Pista Feuerwaffe, lit. Rohr, Pfeife lt pisteti zu pfeifen (nachahmende Herkunft, bezogen auf Rus. Pischal Hirten Rohr.) M. Frz. Pistole eine kleine Schusswaffe ein kleiner Dolch. Es. Pistolen, in Bezug auf Pistoia, Stadt in der Toskana für die Büchsenmacherei. Viol viola lt vielle archaic OF, as. Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine Fides (lute-) string gt (die Instrumente der frühen Minnesänger: L. fiddle - Teut. Harfe - Celt. Rote) Die Viola da gamba wird zwischen den Beinen gehalten. Verletze L. Viola, um zu verletzen, zu verderben, zu verunreinigen, zu brechen, um zu kämpfen. Viol vkisinmakuu, raiskaus Gr. Ionen (gt Jod) rosa Farbe Pfeife vihelt pistell gt nass man Pfeife Pfeife gt Whistler Piper AS. Hwistlere minnesänger von mntrier fiddler lt lat. Diener (Unterhalter) gt E. Warten (s) pelimanni (t) joululaulaja (t) flajol kleine Flötewhistle lt L. flre Schlag (Ks. N: o 16 luvvt) Ks. lat. Fidlia gt E. lute luuttu gt ital. Flöte Flöte Flutist Lat. Flo puhaltaa (Schlag) tuulla gt flatus puhaltaminen tuuli lt L. fluere fließt IE pleud-float, schwimmende Germ. Fleut-schnell gt leudd Pol: flecista huilunsoittaja lt flet huilu Frz. Piste jlki, polku, metstie (ni) nauha, - bilda lt L. pista geschlagen (poljettu track) lt pistus lt pinsere to pound, stempel villanella (Fr-It) eine ballade (jollaisia lypsjpiiat laulavat) lt vilillanello gt E. villanelle kaupunkilaislaulu Lt It.-Esp. Villa lt Lat. Villa maa-asunto, - kartano villus pitk karva, takku gt villus pitkkarvainen (maalainen orja) gt OFr viole muin. Jousisoitin Esp. Pito Pfeife, Pfeife, Fife (r), Jungs Spiel, Specht, Katze-Call lt Pitar zu Pipe, Schlag ein Pfeife gt Pitoflero Musiker von keinem Konto Klatsch Bratsch gegen Bremse Vergewaltigung Spol gewalttätigen unnatürlichen Port. Pisto mnt (E. Kolben) lt lat. Pinsere beat pinso survoa Rumänien: gt viers Melodie Weise Stimme gt ks. Verse-vrssy-virsi viola Viola, Bratsche vioara Geige Violine Violine (viulu) gt r Viola bertreten, verletzen Lat. Viola gewaltsam behandeln, verletzen Lat. Viola das Veilchen (Levkojeart lat. Viola orvokki S. Viola alttoviulu gt E. Verletzung F. violetti Italia: fiatare zu sprechen, um zu atmen (ein Wort), um den Mund zu öffnen, um den Atemschluck zu entdecken, Auszugszeit (Elinvoima) (pl. ) Puh. soittimet Latina: fidlia irdenes Gefss, Topf saviastia Gr. Pios 1) gt E. Körper 2) S. Gebinde lt lat. Bheidh - binden gt fiscus geflochtener Korb gt bheidh - berreden vrt. S. Flut tulva gt ks. Frz flaut E: Flöte huilu gt. (1) usko uskomus fidlis uskollinen uskottu luotettava gt fids (2) (Darm) Saite ein Musikvwerkzeugen. (1) usko uskomus fidlis uskollinen uskottu luotettava gt fids (2) (Darm) Saite ein Musikvwerkzeugen (Pl. Fidis) (lute-) string (fidium) suolikieli, - jnne fidicula kithara, lyra, vh. Kielisoitin fidiculae suonikieli kiristys - t. Kidutusvlineen Gr. Simmid, - es Darm, Darmsaite vrt. Pilz lt sfos gt fidibus canere soittaa kanteletta docere fidibus soittaa kielisoitinta gt fides-cano kitaristi vrt. Foedus rietas, hpillinen gt fetus siki flum (VL) thread sie, rihma, lanka (Faden), siima soittimen kieli Lit. Gisla, gisle suoni, suoli em. Gnsla Apr. Gislo (suoni, suoli) arm Jil Sehne (des Krpers), Schnur Alb. De Sehne, Flechse, Ader Lat. Fnis Seil, Strick, Tau gt alb. Hlum hius, hitu ein geringes - Ymmrtkseen, kuinka hanhi muuttuu kielilangaksi, auf tiedettv, mys, kuinka lateinisch fistel muuttuu mm. Teich (pitala ddka, pilli) kautta englannin viheltvksi pistooliksi (gt E. pfeife): fistel Rohrpfeife (Engl: Fistel, Pistole lt Pfeife, Flöte aik. Fistel, Blüten mit dem Munde pfeifenflten, zischen (von Schlangen) flre lt Bhl-is - oder: ab. Zvizdati ech. Hvizdati pol. Gwizda pfeifen flojera (flyara) kreikkal-ukr. Huilu römisch-moldoval fluier id. Gt lyyra medLat vidula, vitula. Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Kielisoitin, kantele, für (fr) kantaa, Grube (vaatteita) (R. fra) kytell, ajella gt Luci-fer gt violi violine (viulu) Jap. Baiorin Indon Biola Japan: fu tuul gt F. puhuapuhaltaa F. Synnyn (fdas) mm. Mordw Schatschtan (fda, pario) Ter. Tschatschem id LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil lainaa 4.2.2001: Kuolan tatkan - poronsarvikolistin lienee sukua Karjalan (lampaiden kutsu) tai Viron lokkulaud - kalistinsoittimelle. R. klocka kello S. Glocke gt locken houkutella Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan-Soitin auf saamelaisilla kuin kottikrryt () Kysymyksess auf nivhien hatand - kapulat ja hakassien chathan (d) - kielisoitin, joista nimi auf lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) so. Kolistelulauta (est. Lkkulaud), soiva puu. Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995: tsatkan metsss kuolleen ihmisen paha henki mareilla. S.196 s (h) ots (h) n sotsam synnytt gt jumn-sotsn gt jumen-awa s.206 Komi: tutsyny vihelt soida (v. Svisttj, gudtj) gt duduk Udmurt: tettsan hyppy, hyppminen tanssiminen (tanzen) ven . Ttka kiima Hanti: s.99. Dz (t) miehen kalu, penis lpKuola: a: (reiden) juuri lpKuola: a (o) tts (e) haarat, jalkovli s.964. Atan nauris (Rbe) gt chathan-soitin Hakassit: (Kantele 1, 2011, s.12): chatkhan - kansallissoitin Ven. Te Ismeidn (rukouksissa) (lt otts ist) lp tsatse () vesi tetnie virta (us) ttka kiima gt touch-tecken gt Esp. Tok ttka 1) punkt, tpp (E. dotch) tatka tikkamine, teppimine Bulgarien: tten nesteminen tta valuttaa gt lpN tsatse vesi tjka (ttm) kutoa (koneella) tet lukea Kamass. Tdn domran kaltainen entinen soitin gt kam Tdyan liegende Harfe bar Jadyan eine liegende Harfe makaava harppu tel. Koib K. Tadaan (dadaan). durchhängen. oder. Adyan makaava harppu, soj. Adan, adyan Cag Jatuan, ataan liegende Harfe, tel. Jadaan Bar. Jadyan Lt mo: moL jataan, jatuan id Kalm Jatan ein 8-saitiges instrument, eine liegende Harfe yat-kha mongolial, nppiltv sitra (yataga) at. Jat liegen wohnen, leben, osm Jat-ak Bett, Lager (platz) Persien: zadan zu schlagen, schlagen zu spielen (ein instrument) Hans-Joachim Paproth: Studien ber das Brenzeremoniell. Uppsala 1976, s307: Sahalin-giljakit: tjatjan har (zand schlagen und har Baum) gt giljakit: acant gt vrt. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil Laina Kamtschatkan nivhien (ampkorjakit) hatanKANTELE IV (gt ks. Mysidinmusiikki XV 36: Tamb-Timb-Tempo-Trommel) Suomi: Truba (Ukraina: Puusta yms, Tehty Trumpetti) gt Ks. - Inkerinmaalla kytetty (karjasoitto-) trumpetti lt trubaduuri 1100-1200-l. Ranskalainen minnelaulaja (dunkler Ursprung) lt frz. Trobar, um Trover zu finden, um frz zu finden. Trouvere mittelalterlicher Dichter Eesti: truba amp torupill (skkipilli) YSS: 1203 lp. Emer (e) hamara (Lehtiranta 1989 LPR 297): gt eest. Haamer vasara gt suom Kirveen kamara gt S. Hammer. E. hammer gt Somoi (saam. Paikannimi) gt Somonen gt Morkkuna LpK summ nuotti, svel, nenvri (Sv: summ) lpKld ummerj (ummery) Kuolan shamaanirumpu (K. Korkina - Kuola) gt Rykov kirjoitti yhteyksist sumereihin um (ven.) Hlin, meteli Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi MdE turva huuli turba torvi, putki (Horn, Rohr, Trumpete, Blashorn) Unkari: szjdoromb Maultrommel AO Visnen: Mansien kyttm nimitys munniharpusta (Maultrommel) auf: tumran tlilub (Visnen1937, 367) gt trub gt tumr - metateesi gt drum tumran (tmran) gubnj (huuli-) m. Instrument iz ksti (luusta) gt tumranlaty soitta t: a (v. Bolttj heiluttaa, ravistaa sekoittaa) Ostj. Tumra - tomra - tuttrma - tamr - tomr poronluusta tehty huulisoitin Vj. Tomr - tomr Trj. Tomra (pl. Tomrt) gt Russ. Domra-drum gt Kaz Tomr, o tamra, tamra Vj.-DN tuttrma Peuran luusta tehty pitkulainen paperinohut lastu, johon auf pitkinpin leikattu trr. Laulaja pit lastua suunsa edess nyhten rihmoista (so rihmasta). Gt Kr. Tuttrma, - rma ernl. Soitinkapin ei kytss eik en nhty tamrt kynsi, raapia (kynsin) vedell kokoon tuman (ua) avain tomt soida (suuri kirkonkello) gt tumtta lukea (gt F. tmmt) A. Kanniston (1925) obin-ugrilais-tataarilainen sanasto nytt seuraavalta: Ob. ugr. Tomr (balalaikka) KM tustomr (puinen pikkuhuilu lt tus suu) gt LO tumran luinen soitin ostj. Tomra (id.) O tamra puhallinsoitin lt tat. Dumbra kitara - t Balalaikkalaji, kolmikielinen Zither gt tuw. Tumra, tmra nelikielinen sitra gt osm Tumbur kolmikielinen mandoliini kom. Radl. Tombur Pauke gt osm. Radl. Tambur (a), tumbura kitaralaji gt ayz tamburasy munniharppu krm. Radl. Dambura kitara, balalaikka ob. ugr. Tomrti balalaikansoittaja osm Tambury kitaransoittaja dombray dombransoittaja (banduristj) (s.200) gt somra (lasten) imusarvi (tutti). (244) gt torpiu (Kr.) Toropiu kurki (t. Joutsen - 7-kielinen soitin) torepiu (DN) - ostjakk 9-kielinen kannel Kurki torsbi id (Aa kyts) lt sapal ja (kaula, niska) Venj: dmr dombra (3-4-kielinen soitin - 4-kiel. Ukraina) lt 2-kielinen dombra lt Mongolei Puola: dobosz rummunlyj Serbo-Kroatia: dobo drum Trommel gt dab Amp dob truba trompete gt utroba Eingeweide (sisukset sydn) Tekki: trouba (kyr) torvi putki uuni troubit soittaa torvea, toitottaa gt trubka trumpetti torvi (trubice), putki gt trubaduuri Bulgarien: trb putki, torvi utrba kohtult v. Trub torvi Saksa: Mandoline lt Mandel (-form) 1619: Mandrichen, Bandurichen (r lt mlat. Pandura, Beina. Tuch amp OFrz tabour gt E. tabor kleine Trommel gt Pfeife und Tabor Pilli ja Rumpu Pers gt Arabisch: Tambr Laute GT Tampon Kaksipinen Rumpupalikka Tamp Tytt, Sulloa, Tukkia Gt Tamper 1) Sulloin, Juntta, 2) Peukaloida, Sotkea, Vrent Temperament Sekoittaa (Savea), laimentaa temperoida zahme kesy lt Germ. Tamaz gt Germ. Zahm gt Niederländisch tam lt IE: dom - gt Lat. Domle zahm, unterwerfen Pauken lt It. Timpano kettledrum lt L. tympanum drum, E. timbre kleiner Glockenton gt timbales Irl: timpan timpanum-drum lt Gr. Tmpanon timbrel, kettledr. Lt tptein hitgt sym-ballo heitt yhteen gt symboli troubadour wer feststellt Songs lt Fr troar gt trouver komponieren, erfinden vulg. Lat. Tropre lt Lat. Tropus figur der rede lt Gr. Trpos drehen gt IE drbh-rasen (turve) Sp. Turba Keim. Turbulenz Esp. Trabajo ty Ranska: dombra kasahi rahvapill lt Russ. Dombra dumbrak usbekkil Luuttu Esp. Timbre soittokello Hafen: tampa kansi gt Tempo s gt tomar ottaa gt tom vrisvy Lat. Cymba vene, verfolgt cymbium veneenmuotoinen juoma-astia cymbalum (-i) cymbali, kilkka, onteva maljanmuotoinen soittoneuvo - kytettiin Kybelen ja Bakchoon palvonnassa gt symbios si: bilo zischen, pfeifen sibilus das Zischen zischend bekam Swigln die flte blasen, pfeifen cymr. Pib Pfeife mir Fetan Fistel Cymr. Chwythu flare, anhelare chwib Pfeife ech. Sipati zischen heiser werden symbola raha-apu kermraha yhteen sytvn lt sym schüssel soabajan ropo (14.12.96) T: timsal symboli tin henki tinnire kilist tinnitus kilin mbret. Staffn. Bret Stan Mund kymr Steppender Gaumen Rumänien: Tambal (Timbal) Hackbrett, Zymbal Tambur Trommel Timbru Stimme, Klang Timbru (Brief-) Marke timbra frankieren timp 1) Zeit musse (joutoaika) 2) Taktpauke Pauke (mus.) Timpenie Dummheit Bldsinn toba Trommel Presskopf, Schwartenmagen Karo (korttip. Ruutu) trimbita Trompete (trompeta) gt Schlagzeug (n) Kreikka: kmbalon Becken gt Zymbeln sambyke. Holmos (doppeleifrmiger Ansatz) Dionysoskult (Bacchuskult): cymbala Becken, Handpauken gt tympana Rahmentrommeln Nebukadnesar (Gr-Yew): sabbek, abbek Gr. Sambke monikielinen kielisoitin, harppu smponjh kr. Symphna skkipilli Turkki: damar suoni Tatar: Tombra (Tombro) Balalaika lt kas. Dumbra art Guitarre, gt tuw. Tumra, tmra vierseitige Zither, T-etym: jak. Tmi, tmnji maltspuu mski, mahla finn. Tym kasviliima mt. Tmrk Trommel, Hts.-IM. Tmr def (-rumpu), gt AH. Dmr. Altosm Dumru id Gt er Tmr, tmr, tmbr, tmbr rumpu osm Tmbk soitin (lasten) rumpu, ag Dumbak Trommel, Pauke gt osm Dmbk Ag Dmblk Becken (soitinlautanen) tanbura saz - turkkilainen kielisoitin bei. Tr Schamanentrommel gt kmd. Tr. Soj Dgr. Jak Tr, dgr zmar, um abzuschneiden (Reben), um auf Akkorden zu hauen, zu spielen, singen zomr Lied (von Lob oder Triumph), Hymne Mizmr Song (sestyksellinen), Psalm mchmr (mchmr) ein Jäger net Zemer Song - nur meodious (Klee ) Zemer musikinstrument gt kle (y) zemer, klezmer musiker gt klezmer - musiikki gt Klezmer lt hepr. Kli zemer lauluinstrumentti es-Euroopan jiddishinkiel. Juutalaisten perinteinen instrumentaalimusiikki. Santr dulcimer Slowenien: schenterija Zymbal gt sintr, santr psalter (y), dulcimer (Saiteninstrument) lt OF. Doucemel lt Lat. Dulce melos süße Melodie Fr. Sentir zu riechen Fr sente Pfad, track gt Esp. Santeria tanbr Zither gt Arabisch Zamr Oboe gt Algerien-Tunis zamr, z. B. Zummar Doppelklarinette tar Tambour (rahmen) gt tambourine tmbri: n (soitin) tabl tabo (u) r teib tunbu: r tanabir ein langhalsiges Saiteninstrument (Mandol.) Trommel-Tunnel Langhalslaute (Alexis Chottin: Arabische Musik 1980) turumbt ( Western) Trommel turumbta Bass Drum turumbatgi Schlagzeuger tabil (t) tbu: le daffdfu: f drum durbakke (darabouka) muzammir psalm (od) ist (s) mazmur (mazmir) psalm (s) zamma: ra (zamu: r) Pfeife (musikalisch) zummrazamamr fife (kime huilu, pilli) gt zammra (zamr, urgul) Pfeife (musikalisch) mizma: rmazamir oboegt abba: be (ubba: be) id. Gt zamurzawamir car horn (auton nitorvi) lt muzwaj Blasinstrument mit einer doppelten Pfeife Salonen: Sumeri s.184 (Hepr.) Em (suom. Seem) - Sumerin vanha nimi gt Aapeli Saarisalo: Raamatun sanakirja s.1139: Samaria mrn vartiopaikka m - piilossa-oleva-silm-syd Persien: Tabus-Trommel gt Tamburin Von tabour (Tanbu: r) arabialainen luuttu (Persien, Syyrien 500-l. Turkki) tombak (Tunbu: k) - persialainen pikarirumpu irakil. Tabla gt tabl sha: mi - kalotin muotoinen kuparirumpu tabl drum gt Intial. Tabla (S.-kr.-) Romaani: Ambori Hymen, Membran sumburi (ci) Klitoris gt Sampo (h) amb Krone Plaki, - nahka hamadini box auf dem Ohr sumba Grube (kuoppa), sumb, sumbura kernel sydn, siemen 7A ) GAD-GUD-GAJ-KAJ gt ks. Gusli sek 1B gudok amp Jumala III - sanue ks. Md kajga kannel amp gajgems soida, kaikua gt S. Geige lpe gajgedh nen kauas kantava s lpR kaigetet kaikua, soida lpN skaiget synnytt kauas kantava ni kutea, kutoa, kutia laichen Tinte kuttassa kutea ly kudoda, kudu id. Ve kudoda, kutt kutea (pr. Kudib) li kudd, kud kutu gt Latv. Kude kutupaikka kudeties kutea lpLu ktt (Kld T), N bekam (In Ko) kutea, goo kutu syrj. Kulmini kutea, vog. Kulm, ulm kalan kutupaikka (joessa) syrj Kojavny loiskia valaa mari koj rasva, ihra, tali, silava (Ostj koj-, uj-, oj - kutea, (IP) kojm, ojm kalan kutupaikka holl. Kuit Fischrogen sterben Wade lit. koja jalka gt kojamo-Gott lpN Ziege Syrj kulmini kutea wog kulm kalan kutupaikka gt ostjI koj-. E uj-. P oj - kutea Ich kojm kalan kutupaikka lpK: kuvdd (kyy-) krme (gt govvadas - rumpu) lpKuola S. Go: dda. K2. Godt Kutu Komi: gadj rakko (S. Blase) kns kupla kalvo gt gott gt gad (gaid) Blase, Harnblase (rakko) Schwiele W. gad lt kad takapuoli, lanteet Russ. Gadju: ka kyy gala 1) viiva, juova piirre 2) (Y) mng, partii (er) gt leikki (igra), olla piilosta govk Echo, widerhall (kaiku) gudek Harmonika (gudk v. Garmnj, garmka) lt gudeka spielen gt si-gudk jouhikko (i hius hevosen harja) fi . Sie, harjas Mari: gudk pilli, vihellin, torvi gudkym pu antaa nimerkki MordvaE: gaj sointuisa helesti, kaikuvasti gt ks. Kajga kannel Lettland: skana heli, hl gt kaiku (a) kajahtaa s. Geige viulu est. Kajakas lokki gajgems (kajgems) kajgms hölle lauten, klingen est. Klisema, kumisema, kmama gt gajems schallen (kaikua) gt Fi. Kaiku (a). Kajahtaa gt saks Geige viulu gt gadulka - viulu gt engl. Guide opas gt Estn. Vaigne, vikne pieni gt vaikenee gt Vinminen gt viulu soi haikeasti (est. Haige sairas) gala Gans (hanhi) gt Soidinmusiikki VI: 5 kajga kannel lt gajgems klisema gt kajsegems kajama klama, kaikuma kajams hineinablegen (asettaa) ausgiessen zaubern, behexen (noitua ) Kajama kajamo weberschiffchen sukkula gt kajamo surnukas gt kojamo (lohi) Unkari: gaida it-, kaakkois-Euroopan skkipilli gadulka bulgarial. Jousisoitin heed viulu hegeds, hegeds viulunsoittaja, viuluniekka Latv: skana heli, hl Liettua: gaids Hahn gdti singen, (peale) mngima giesm laul gt gaid (laulu) viis, meloodia (mus.) Nuotti Venj: gad konna, ilki gadju: ka Kyy gt E. Gott Jumala gt gditj sontia sotata E. gut 1) suoli, 2) kanal, durchgang gt gdnyj kelvollinen, kyp jad myrkky gadostj 1) raato gadatj ennustaa, povata gadalka noita, ennustaja gt gadulka-guide gudtj humista soida gudovnj kumina Gudtj kumista puhaltaa, vihelt gt gudu igratj na strunnom instrumente lt gremetj gt grom - gudtj soittaa gudok - viulua rimputtaa gt gudk gudtj tehtaanpilli puhaltaa gudjb gudok - viululla soittaminen gudjtsj muusikko gudk (j) 1) (tehtaan) pilli, torvi vihellys, trhdys 2 ) Kolmikielinen viulu gudok venl. valkovenl. Jousisoitin Tshekki: hudba 1) musiikki 2) orkesteri gt hudebni musiikki - hudebnk muusikko zhudebnit svelt musiikki jhkn Slowakisch: hudba Musik hudobnik Musikant Bulgarien: gadulka (gudulka, gusle) bulg. Jousisoitin (Prynnm. Gusli) Bulg. Gr. T. Gjda Sackpfeife (skkipilli) Kirgisches Chordophon kijak tsiglka viulu tsigulr viulisti gt Bulg: gudulka gott kihlaus gt godenik sulhanen gt ks. E. gott Gott okjvam surra, valittaa, vaikeroida kawal huilu, Hirtenflte gt Pakistan: kawwal Kroatia: gud Geigenspieler, Geiger gudalo Geigenbogen Gott Jahres-, Festtag Jahresring (Puussa) godina Jahr lt Russ. Serbo-Kroatia: Gadje Dudelsack Gajda Dudelsackpfeifer gt Gadulka Gudeti Geigen GT Guda Geiger Gt Gudaki Streich - (Jousi-) Gudalo (Violine) Bogen, Bogen Ruotsi: Kt (Ktare) Kiimainen Gt F. Kutu Holl: Kuit 1) Wade, 2) Fischlaich (mti, kutu) ahd. Quiti vulva ahd Quoden der Schritt Saksa: Geige viulu gt F. kaiku gt ks. Soidinmusiikki VIII: XIampXIII Kter Bauernhund mkkilinen Wgerm. Kautarja Klffer (haukuskelija) lt mnd. Kten schwatzen (lrptell) gt ags. Cyta Rohrdommel kaulushaikara, E. kite Weihe (haarahaukka) saalistaja huijata, nostaa korkealle, liit isl. Kyta zanken luft Guth Stimme Lit. Gaudi heule, gudas Klage aslav Govoriti lrmen, Russ. Gtor Rede, Serbo-Kroatia: kukati wehklagen, lamentieren Gr. (F) os Klage, ai. Gavat tnt lt idg. Gou schreien - muin Kreikkalaisten kielisoitin gt Gitarre lt Lat. Cithara Zupfgeige (nppilyviulu) Unk. Citera sitra Engl. Ziege vuohi gt Kantele II: 3A) GUSLI Darm 1) suoli lt IE gh (e) u-pour (zu Schlauch) gt E. Gießerei, Trichter, Fusion gt E. Dachrinne vesikouru AS. Guttas (pl.) Lt gotan zu gießen, 2) Kanal, Durchgang Gr. Khms animalplant saft gt E. chyme yew jukapuu so. Marjakuusi lt OE w jukapuinen jousi Spanien: gaita flageroelet, hurdy-gurdy ghayta pohjoisafrikkal. Oboe Gt Gaita (Gallega) Dudelsack, Hornpipe (esk. Skkipilli baski gaita id.) Kaula ich gusto (lt gustar) Es. Giusto d - oikein tasaisesti, tarkasti Lat. Guttur kita (kurkku, kurkunsuu, nielu) gt E. gut 1) suoli, 2) perata, puhdistaa lt AS gotan zu gießen (valaa) Gr. Koit vuode koitos, (gt keimai) maata-pano Kirgisches Chordophon: Kijak Arabien: qaid Ketju, Kahleet, raudat lt qaidni Palestina: udfaradfir Fingernagel lt dwd laute, Harfe (cithern, harppu) gitra qadme id. Indo-Ir: gth lt ga singen 7B) GUR - HUR (gt ks. Mys Soininmusiikki VI: 5 kyl-kieli) F. kurki Kranich est. Kurg lpN guorg. MdE kargo M kargei tung Karav Sumer Kurgi Akkad Kurk Aram Kurkj ven Kurlkanjo kurjen huuto kurlkatj huutaa kurjen tavoin gt slovak. Krk Hals Tsek. Krk kurkku, kaula gt Ostj. Kurk oder (kotka) gt F. kirkua est. Kirata lpK kirvata kirota Arabisch. Kirk (kurk) kran pl. Kark kurk-y storch (kattohaikara) Est. Karata hypt hykt kimppuun (vulg.) Koinata, naida kara looma (hrja) suguti jne. Auf viel sana, joka veisi meidt kauas muihin ajatuksiin - nimittin sana karata, joka karga - muodoissaan merkitsee itmerensuom. Kieliss tanssimista ja liittyy siten iloitteluihin. Unkari: kerget ajaa takaa (vrt. Itm. sm. karga tanssia, karata jne.) Karelda hypiskell, hyppi gt F. karata kargama hppama pgenema sugutama lyyd. Kargaita karkeloida ringi joosta, ssta, tormata liivi karg hpata, karata, kiirustada vadja kargata pgeneda (F. karata) vepsa kargeita tantsida karga tanssia aun. karj. Karrata joosta, hpata, hullata kaduma minna issuri karada pgeneda, hpata mngida, tantsida mari kura jooksma krzam (kuram) juosta pyri, kieri Komi: gor 1) ni (v. Zvyk) 2) kiuas gora kova, neks gt gorzm huuto v. Krik gt gor kurkku (kaula) (v. Gorlo) gt gors ontelo, kolo v. Grmko lt grom ukkonen jylin kurka tykHenne kureg Huhn lt Russ. (Kra, kritsa kana) gt F. kurki Udm: kuregpuz kananmuna kureg Henne kyr 1) uros 2) rantajyrknne Mari: krzam (kuram) laufen (juosta) rollen (pyri, kieri) Veps. Karga tanssia gt F. karata gt E. natürlich kurssi kr (ksle) gusli (kanteleen tapainen soitin) Udmurtien: gur 1) melodie, melodie gt kton gur tanssilaulu sjuan gur hlaulu 2) gur uuni (ofen) gyr huhmar gt kurekton suru moU kr . Burj Ur geige kalm loswerden. Gt kuara ni (Stimme) gt Liettua: garsas heli, hl, kla Slowak: hurhaj Geschrei Mansit: kr (kr, kur) Ofen gt Mari: krzam (kuram laufen (juosta) Komi: kyr 1) uros 2) rantajyrknne uon (utem ) Sanominen (sprichwort), puhe sanotaan Unkari: garat kita glya haikara kan koiras, uros hr viulunpianon kieli (Saite) Mansi: kr (kr, kur, kr T kwr) kemenceOfen lt zrj. MansiE Schongurt (6-kielinen) (Udm. Sjuan gur) Aulis J. Joki: Die Lehnwrter des Sajansamojedischen. SUST 103, Hki 1952: moU kr, burj. Ur geige kalm loswerden. Gt kuara ni (Stimme) Liettua: garsas heli, hl, kla (ni laulu) kuulsus garsas sound gt garsus (garsus) kuuluisa kovaninen vrt. Latv Gar 1) vaim l gt Palästina: arasrs Glocke gar il-bb Tür Glocke gt call-glas (r Russ: kra, kritsa kana kurnok kananpoika kur in, kiihko isottelu kurlkatj huutaa kurjen tavoin kurlkanje kurjenhuuto Serbo-Kroatia - Romaani: kor Hals ( Niska): korem interne organs gt korako dudumoro kehle (kurkku) korai phabajphuardi Engl: chord jnne (Mathe) amp cord kieli (gut, string) lt Gr. Oder Gälisch: gharma schreien Lat: gyrus piiri, ympyr, kierre (juoksupiiri) F. kurki Lat. Grus gt cornix Krhe ab (abhasia) kur Hahn gt F. kurki Rumänien: goarna Trompete gt Horn Kreikka: oder (khord, khord) suoli soittimenkieli pl. Oldes suolet Turkki: cyra türkkil pieni saz Koibal: kuryu 1) Stimme (Golos) 2) zu weinen (krik) T-: ag. Kr Stachel, Dorn ag. Gr eine Art GitarreHarfe mo. Quur kielisoitin (gt ung. Hr Saite) Mo. gt tung. Xr gusli gt T: aman hur mongolisch. Munniharppu gt Mongolei: Morin - chur kielisoitin gt F. kurki Koibal: Kuryu 1) Stimme (Golos) 2) zu weinen (krik) Heprea: Garongronot Hals (Kurkku) Gargeret Windpipe Hals arabisch: garid (a) zu singen, twitter, warble (Vulkan) garad, tagrd singen, song garid singen (v) (laulaa - linnuista) tair grid songster (laululintu) F. pist stechen, stecken ostj. 744 pst, psti terv 745 pistti pist kuoliaaksi Impilahti: piali luodikko, pyssy Viro: vile, vilespill huilu (pajupilli) gt vilistama soittaa huilua gt vihelt Geige, pfeife lpKuola: piessj soittotuohi (Kld. saame) F. pilli (Pipa) Mongol. Bila gt ks Kantele III, 7C gt (PK 7.4.95 - irtolappuja): - Pajupilli oli Vinmisen soitin Sill hn lumosi elimet ja linnut. Komi-syrj: pis 1) pajupilli Weidenpfeife lt ven. Piskatj pfeifen, piepen, 2) ganz still lt pikavni, pitini, pitalni lcherig werden W. pek, poki Eiterbeule (mrkrakkula) pitiavni impfen (gegen Pocken) gt Pisto Pilli, huilu (puhallinsoitin) gt Violine-Fjol Unkari: foly (ik ) Virrata, juosta, valua, vuotaa tapahtua, olla kynniss gt foly joki oleva, juokseva jatkuva E. fallen putous (Paratiisin joet) fj soittaa puhaltaa, tuulla gt krtl soittaa torvea gt F. puhaltaa harangoz, jtszik - zenel - muzsikal - penget - Hz Puola: fujarka pajupilli, paimenpilli furulja, bojtar paimenhuilu gt svirel S-Kroatia: frula flöte (svirala) fiukati pfeifen fukati id. Fuvola huilu, flageoletti Flöte Ven. Fleta GR. Flaouto Swah Filimbl gt fvs zenekar torvisoittokunta gt E. S. Laute luuttu Viola-Violine flokorva (Ohr) T. kulak gt Unk. Flabval earring 2) kahva, kdensija gt flemle satakieli gt F. kuulla golos Russ. Piskatj (pisknutj) piipitt, vinkua ptkatj ahtaa tyteen pistlj kultaraha, Pistole mnt pisljka kirjelappu pskljka. Pitlka, potlka sorapilli ptikj, pitk vietepilli gt pitlj (vanh.) Ampuma-, tuliase kivri, tykki gt E. pistil emi pistoltj pistolen Blg. Pistalt gt Nem Pistle angl. Pistole Muin ven Pitala lt pitalj svirelj paimenpilli, pajupilli lt piskj piipitys, vikin lt pskatj piipitt, vinkua pistj kirjoittaa, kuvailla) pital - huilu gt pischal Hirten Rohr Es. Pistoletto lt Lat. Fistel Putki gt Saksa: pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt E. pfeife gt Germ. Khwis-zischender Klang Sw. Vissla Dan. Heftig zittern gt viztj vikist, vinkua vizg vingunta, vikin Puola: flecista huilunsoittaja lt flet huilu fujarka pajupilli, paimenpilli Tekki: pisatel kirjoittaja lt dopis kirje gt pst (pie, psal) kirjoittaa gt zpis merkint pchat (slowak. Picha) pist, pistell lvist Pital (a) ddka (pilli bolg. Pitjlka (v. Svirlj) Tech. Ptala lt yl. slaav. Duda gt Lat. Fistel putki gt E. pistil emiE Pistole Germ. Pistole lt Tech. Gt Germ. Khwis-Zischen Sound Sw (Vgl. IX. 23) gt vrt E. gun ase canal putki kann kannu E: Kolben koneen mnt S-Kr: vila Fee, Nymphenliebhaber, Paramour (Fem.) Gt Vile Nirauta (Gabelkopf) vilast gabelfrmig, - artig Unkari: fuvola huilu, flageoletti fvs zenekar torvisoittokunta fl 1) korva, 2) kahva, kdensija zviduk pfeife lt zvidati pfeifen Norja: fele, - Ein viulu Saksa: Fiedel viulu (gt Geige) Fidelitat iloisuus, vilpittmyys gt ahd fidula. Mhd videl (e). Mnd, mnl vedel (e) nnl ve (d) el, gt ags fiele. E. Geige Anord-datei Schwed Fela Norw. Fele lt lat. Vitulari frolocken volkslat Vitula Saiteninstrumet Fistel Fistel, Aukoma Soit. Falsetti, piipittv, kime (kurkku) ni gt Fistelsnger falsettilaulaja gt fisteln, fistulieren laulaa kimesti l. Vrin pfeilen vihelt gt Pfeil nuoli gt pistole Engl: Geige viulu gt E. viol (Violine) viulu Prov, viula lt lat. Fides (laute) string gt Weekley: E-etym. Die drei Instrumente der frühen Mintrels stellen die drei europäischen Sprachgruppen dar, nämlich L. (Geige), Teut. (Harfe), Celt. (Rote) Fistel lt Rohr Rohrpfeife, Flöte aik. Fistel mir Fetan Fistel Flotte zu schwimmen, Drift (liit ohi) OE flotan lt L. fluere flow gt Lit. Plaukti schwimmer, segel, schwimmen gt S. fliegen Gr. Plo Segel, Schwimmer, Skr Plastik, Schwimmen gt E. Fliege, Flut lt IE Fülle (ing), float (ing) (schnell) E. Flut fließend, Fluss, Meer, Flut Germ. Flut Goth Fldus Germ Fleutan gt S. fliessen zu fließen flout (ME flouten), um die Flöte zu spielen lt Lat. Aufflackern zu blasen E. Flut fließend, Fluss, Meer, Überschwemmung Germ. Flut Goth Fldus gt flow flajol kleine flutewhistle E. aufblasen tytt kaasulla lt E. flatus suolikaasu gt inflaatio pistil emi (pestel) weibliches Organ einer Blume frz. Ich würde. Russ. Pseno Hirse gt E. Stößel (huhmareen) survin Pistole (et) lt Es. Pistoletto lt pistolischen Dolch Frz. Ficelle string gt E. pistol-wheel lt Alte französische pestel lt Mod. L. Pistillum ein Pistil, Pistill (Survin) Pole Buchstabe lt O. E. Pistole lt Epistol lt L. Epistola Pistole kleine Handfeuerwaffe, lt M. Fr. Pistole (unsicherer Ursprung) Ger. Pistole, lt Tschechische Pista Feuerwaffe, lit. Rohr, Pfeife lt pisteti zu pfeifen (nachahmende Herkunft, bezogen auf Rus. Pischal Hirten Rohr.) M. Frz. Pistole eine kleine Schusswaffe ein kleiner Dolch. Es. Pistolen, in Bezug auf Pistoia, Stadt in der Toskana für die Büchsenmacherei. Viol viola lt vielle archaic OF, as. Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine Fides (lute-) string gt (die Instrumente der frühen Minnesänger: L. fiddle - Teut. Harfe - Celt. Rote) Die Viola da gamba wird zwischen den Beinen gehalten. Verletze L. Viola, um zu verletzen, zu verderben, zu verunreinigen, zu brechen, um zu kämpfen. Viol vkisinmakuu, raiskaus Gr. Ionen (gt Jod) rosa Farbe Pfeife vihelt pistell gt nass man Pfeife Pfeife gt Whistler Piper AS. Hwistlere minnesänger von mntrier fiddler lt lat. Diener (Unterhalter) gt E. Warten (s) pelimanni (t) joululaulaja (t) flajol kleine Flötewhistle lt L. flre Schlag (Ks. N: o 16 luvvt) Ks. lat. Fidlia gt E. lute luuttu gt ital. Flöte Flöte Flutist Lat. Flo puhaltaa (Schlag) tuulla gt flatus puhaltaminen tuuli lt L. fluere fließt IE pleud-float, schwimmende Germ. Fleut-schnell gt leudd Pol: flecista huilunsoittaja lt flet huilu Frz. Piste jlki, polku, metstie (ni) nauha, - bilda lt L. pista geschlagen (poljettu track) lt pistus lt pinsere to pound, stempel villanella (Fr-It) eine ballade (jollaisia lypsjpiiat laulavat) lt vilillanello gt E. villanelle kaupunkilaislaulu Lt It.-Esp. Villa lt Lat. Villa maa-asunto, - kartano villus pitk karva, takku gt villus pitkkarvainen (maalainen orja) gt OFr viole muin. Jousisoitin Esp. Pito Pfeife, Pfeife, Fife (r), Jungs Spiel, Specht, Katze-Call lt Pitar zu Pipe, Schlag ein Pfeife gt Pitoflero Musiker von keinem Konto Klatsch Bratsch gegen Bremse Vergewaltigung Spol gewalttätigen unnatürlichen Port. Pisto mnt (E. Kolben) lt lat. Pinsere beat pinso survoa Rumänien: gt viers Melodie Weise Stimme gt ks. Verse-vrssy-virsi viola Viola, Bratsche vioara Geige Violine Violine (viulu) gt r Viola bertreten, verletzen Lat. Viola gewaltsam behandeln, verletzen Lat. Viola das Veilchen (Levkojeart lat. Viola orvokki S. Viola alttoviulu gt E. Verletzung F. violetti Italia: fiatare zu sprechen, um zu atmen (ein Wort), um den Mund zu öffnen, um den Atemschluck zu entdecken, Auszugszeit (Elinvoima) (pl. ) Puh. soittimet Latina: fidlia irdenes Gefss, Topf saviastia Gr. Pios 1) gt E. Körper 2) S. Gebinde lt lat. Bheidh - binden gt fiscus geflochtener Korb gt bheidh - berreden vrt. S. Flut tulva gt ks. Frz flaut E: Flöte huilu gt. (1) usko uskomus fidlis uskollinen uskottu luotettava gt fids (2) (Darm) Saite ein Musikvwerkzeugen. (1) usko uskomus fidlis uskollinen uskottu luotettava gt fids (2) (Darm) Saite ein Musikvwerkzeugen (Pl. Fidis) (lute-) string (fidium) suolikieli, - jnne fidicula kithara, lyra, vh. Kielisoitin fidiculae suonikieli kiristys - t. Kidutusvlineen Gr. Simmid, - es Darm, Darmsaite vrt. Pilz lt sfos gt fidibus canere soittaa kanteletta docere fidibus soittaa kielisoitinta gt fides-cano kitaristi vrt. Foedus rietas, hpillinen gt fetus siki flum (VL) thread sie, rihma, lanka (Faden), siima soittimen kieli Lit. Gisla, gisle suoni, suoli em. Gnsla Apr. Gislo (suoni, suoli) arm Jil Sehne (des Krpers), Schnur Alb. De Sehne, Flechse, Ader Lat. Fnis Seil, Strick, Tau gt alb. Hlum hius, hitu ein geringes - Ymmrtkseen, kuinka hanhi muuttuu kielilangaksi, auf tiedettv, mys, kuinka lateinisch fistel muuttuu mm. Teich (pitala ddka, pilli) kautta englannin viheltvksi pistooliksi (gt E. pfeife): fistel Rohrpfeife (Engl: Fistel, Pistole lt Pfeife, Flöte aik. Fistel, Blüten mit dem Munde pfeifenflten, zischen (von Schlangen) flre lt Bhl-is - oder: ab. Zvizdati ech. Hvizdati pol. Gwizda pfeifen flojera (flyara) kreikkal-ukr. Huilu römisch-moldoval fluier id. Gt lyyra medLat vidula, vitula. Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violoncello, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Violine, Kielisoitin, kantele, für (fr) kantaa, Grube (vaatteita) (R. fra) kytell, ajella gt Luci-fer gt violi violine (viulu) Jap. Baiorin Indon Biola Japan: fu tuul gt F. puhuapuhaltaa F. Synnyn (fdas) mm. Mordw Schatschtan (fda, pario) Ter. Tschatschem id LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil lainaa 4.2.2001: Kuolan tatkan - poronsarvikolistin lienee sukua Karjalan (lampaiden kutsu) tai Viron lokkulaud - kalistinsoittimelle. R. klocka kello S. Glocke gt locken houkutella Jekaterina Korkina (Kuola, Lovozero): - Komilainen lautasoitin poronsarvissa riippumassa. Tatshkan-Soitin auf saamelaisilla kuin kottikrryt () Kysymyksess auf nivhien hatand - kapulat ja hakassien chathan (d) - kielisoitin, joista nimi auf lainautunut komille ja muoto hanteille (narkas juh) so. Kolistelulauta (est. Lkkulaud), soiva puu. Uku Maasing: Eesti usund, Ilmamaa, Tartu, 1995: tsatkan metsss kuolleen ihmisen paha henki mareilla. S.196 s (h) ots (h) n sotsam synnytt gt jumn-sotsn gt jumen-awa s.206 Komi: tutsyny vihelt soida (v. Svisttj, gudtj) gt duduk Udmurt: tettsan hyppy, hyppminen tanssiminen (tanzen) ven . Ttka kiima Hanti: s.99. Dz (t) miehen kalu, penis lpKuola: a: (reiden) juuri lpKuola: a (o) tts (e) haarat, jalkovli s.964. Atan nauris (Rbe) gt chathan-soitin Hakassit: (Kantele 1, 2011, s.12): chatkhan - kansallissoitin Ven. Te Ismeidn (rukouksissa) (lt otts ist) lp tsatse () vesi tetnie virta (us) ttka kiima gt touch-tecken gt Esp. Tok ttka 1) punkt, tpp (E. dotch) tatka tikkamine, teppimine Bulgarien: tten nesteminen tta valuttaa gt lpN tsatse vesi tjka (ttm) kutoa (koneella) tet lukea Kamass. Tdn domran kaltainen entinen soitin gt kam Tdyan liegende Harfe bar Jadyan eine liegende Harfe makaava harppu tel. Koib K. Tadaan (dadaan). durchhängen. oder. Adyan makaava harppu, soj. Adan, adyan Cag Jatuan, ataan liegende Harfe, tel. Jadaan Bar. Jadyan Lt mo: moL jataan, jatuan id Kalm Jatan ein 8-saitiges instrument, eine liegende Harfe yat-kha mongolial, nppiltv sitra (yataga) at. Jat liegen wohnen, leben, osm Jat-ak Bett, Lager (platz) Persien: zadan zu schlagen, schlagen zu spielen (ein instrument) Hans-Joachim Paproth: Studien ber das Brenzeremoniell. Uppsala 1976, s307: Sahalin-giljakit: tjatjan har (zand schlagen und har Baum) gt giljakit: acant gt vrt. LpKld tatskan poronsarviin kiinnitettv kolistin lt komil Laina Kamtschatkan nivhien (ampkorjakit) hatan
No comments:
Post a Comment